Jennifer Holland: Yllättävät ystävykset : 47 kiehtovaa tarinaa eläinmaailmasta

Eläinlajien välisiä raja-aitoja ylittävät ystävyyssuhteet ovat monille tuttuja Disney-elokuvista, mutta niissäkään on harvemmin nähty leopardin ja lehmän nukkuvan kylki kyljessä. Villi luonto osaa kuitenkin hämmästyttää myös tässä suhteessa, sillä tapaus on yksi National Geographic -lehdessä toimittajana työskentelevän Jennifer Hollandin Yllättävät ystävykset -kirjan 47 kiehtovasta tarinasta. Kirjan ympäri maailmaa kerätyt kertomukset tarjoavat hyvän kokonaiskuvan siitä, että eläinmaailmassakin tunnetaan joka hetki keskinäisen kiintymyksen ja surun kaltaisia tunteita ja jopa monilla verivihollisina pidetyillä lajeilla on kyky nauttia ainakin hetki toistensa seurasta. Suurimpaan osaan Hollandin kuvaamista tapauksista liittyy toki ihmisen myötävaikutusta, eikä yllätyksenä tule myöskään se, että monet kirjan eläimistä ovat joko lemmikkejä tai vankeudessa eläviä villieläimiä, joiden luonnossa elävien lajikumppanien kohdalla saalistusvietti ja nälkä veisivät samassa tilanteessa voiton. Silti monissa kirjan ystävyyssuhteissa keskinäisen huolenpidon aste on niin syvää ja pitkäkestoista, että siitä ei olla liikuttumatta.

Hollandin valikoimien tarinoiden yhdistävänä tekijänä toimii se, että eläinten keskinäinen vuorovaikutus tuottaa selvästi havaittavaa mielihyvää ainakin yhdelle siihen osallistuvalle. Arviointia ei ole tehty tieteellisin kriteerein, mutta Hollandin asiantuntemus ja toimittajatausta taannee riittävän luotettavuuden. Tapausten kirjo on laaja ja joukkoon mahtuu niin käärme, joka saaliilla herkuttelun sijaan muuttui pesäpaikaksi ruoaksi tarkoitetulle hamsterille kuin useampi lähes ihmisen lailla kissaa hoivaava apinalaji. Ajallisesti ystävyys voi olla hyvin lyhytkestoista, kuten esimerkiksi metsäpalon yhteen tuoman pienen ilveksen ja kauriinvasan parin tunnin yhteinen hetki kuljetuslaatikossa, mutta toisaalta monissa tapauksissa se kestää läpi eläinten koko elämän ja sen päättyminen syystä tai toisesta aiheuttaa osapuolille selvästi havaittavaa kärsimystä. Aivan ihmisen kaltaisiin tuntemuksiin eläimet eivät kuitenkaan yllä ja monessa tapauksessa kiintymys on enemmän sen seurausta, että eläinten hoitajat ovat luoneet tilanteen, jossa eläin vain luulee hoivaavansa omia poikasiaan. Aina tästä ei kuitenkaan ole kyse ja ehdottomasti parhaan kuvan kirjassa kuvattujen suhteiden monitasoisuudesta saa Libby-kissan ja Cashew-koiran keskinäisestä yhteiselosta, jossa vanhoilla päivillään sokeutunut koira sai kissasta itselleen oppaan.

Yllättävät ystävykset on helppoa ja mukavaa luettavaa. Kirja sisältää paljon tunteisiin vetoavaa kuvitusta ja kuvakirjamaisen ulkoasunsa ansiosta se soveltuu kaiken ikäisille lukijoille. Tekstiosuudet on pidetty suhteellisen lyhyinä, mutta niihin on saatu mahdutettua tarvittava määrä taustatietoa tarinoissa kuvatuista eläimistä. Mitenkään erityisen painavaa sisältöä kirja ei tarjoa, mutta sekä johdantoluku että lopun lähdeluettelo tarjoavat muutaman vinkin siitä, mistä sitä tarvittaessa voi lähteä etsimään. Kirjan ansiota lisää myös se, että Holland on visusti varonut tekemästä eläimistä liian ihmismäisiä ja jaksaa silloin tällöin muistuttaa niiden tunne-elämän rajoitteistakin. Tarjolla siis on viihdyttävää luettavaa, mutta omaa luontosuhdetta kannattaa varoa rakentamasta pelkästään tämän teoksen varaan. (Tuomo L)

Jeffrey Brown: Darth Vader ja poika

Joskus muinoin huippujännittävältä tuntunutta George Lucasin luomaa Star Wars -saagaa on viime vuosina joutunut seuraamaan lähinnä epäuskon ja myötähäpeän merkeissä. Alkuperäisten klassikkofilmien mauton uudelleenkäsittely, puulta maistuneesta näyttelijätyöstä mieleen jäänyt uudempi trilogia sekä kaikella mahdollisella ja mahdottomalla rahastaminen ovat karkottaneet monet Luke Skywalkerin ja kumppaneiden seikkailuja nuoruudessaan fanittaneet hakemaan nostalgiatrippinsä jostain muualta. Lucasin toilailuista huolimatta sarjan maagisesta tunnelmasta on sentään hitunen jäljellä ja Jeffrey Brownin Darth Vader ja poika palauttaa huumorin keinoin mieleen välähdyksiä Tähtien sodan legendaarisilta kulta-ajoilta. Rohkeasta Haparointia-parisuhdesarjakuvasta tuttu Brown on päässyt Lucasfilmin säännöt tuntien nauttimaan harvinaisen suuresta taiteellisesta vapaudesta ja Darth Vader ja poika on ehdottomasti raikkainta silmiin osunutta Tähtien sotaa pitkään aikaan, vaikka Sithin lordi Darth Vaderin lastenhoito-ongelmista kertova aikuisten kuvakirja asettuu luonnollisesti virallisen Star Wars -kaanonin kaukaisille reuna-alueille.

Kirjan yksinkertaisena ideana on se, että kohtalo ei vienytkään Lukea ja Darth Vaderia erilleen, vaan mustiin pukeutunut imperiumin ykköspahis hoivaa muiden velvollisuuksiensa ohessa nelivuotiasta kullanmuruaan kuin kuka tahansa yksinhuoltajaisä. Skywalkerin suvussa vahvana läsnä oleva Voima on tietenkin mukana sotkemassa kuvioita ja kirjan yhden sivun mittaisissa pienoistarinoissa esiintyy kaksikon lisäksi moni muu Star Wars -hahmo. Hauskuttajina toimivat toki myös paljon maanläheisemmät perhe-elämän kommellukset ja lievästä jenkkikuorrutuksesta huolimatta tilanteet aukeavat varmasti suomalaisille lukijoillekin. Etenkin kolmen ensimmäisen elokuvan kuvasto ja dialogi on silti syytä tuntea vähintään pintapuolisesti, sillä muutoin käteen jää lopulta vain nopeasti mielestä haihtuva kokoelma söpöjä ja pikkunäppäriä pilakuvia. Ne, joille jo Tatooine- ja Hoth-planeettojen välinen ero on itsestäänselvyys, ymmärtävät kuitenkin välittömästi, mistä on kysymys.

Brown on viisaasti pitänyt Darth Vaderin ja pojan suhteellisen lyhyenä, joten helposti itseään toistavaksi muuttuvaa vitsiä ei venytetä liiaksi. Hauskuus ja hyvä tunnelma säilyvät näin loppuun saakka ja tämän ansiosta kirjaa silmäilee mielellään myöhemminkin. Brownin piirrosjälki on mukavan selkeää ja lämminhenkistä, joten sen puolesta sisältö viehättänee myös pikkuväkeä. Ja mikä parasta, Darth Vader ei ole yhtään hullumpi isähahmo. Tällä kertaa teoksen oppeja voivat siis soveltaa käytäntöön muutkin kuin kaikkein kiihkeimmät jedi-hörhöilijät. (Tuomo L)