torstai 13. helmikuuta 2014

Jennifer Holland: Yllättävät ystävykset : 47 kiehtovaa tarinaa eläinmaailmasta


Eläinlajien välisiä raja-aitoja ylittävät ystävyyssuhteet ovat monille tuttuja Disney-elokuvista, mutta niissäkään on harvemmin nähty leopardin ja lehmän nukkuvan kylki kyljessä. Villi luonto osaa kuitenkin hämmästyttää myös tässä suhteessa, sillä tapaus on yksi National Geographic -lehdessä toimittajana työskentelevän Jennifer Hollandin Yllättävät ystävykset -kirjan 47 kiehtovasta tarinasta. Kirjan ympäri maailmaa kerätyt kertomukset tarjoavat hyvän kokonaiskuvan siitä, että eläinmaailmassakin tunnetaan joka hetki keskinäisen kiintymyksen ja surun kaltaisia tunteita ja jopa monilla verivihollisina pidetyillä lajeilla on kyky nauttia ainakin hetki toistensa seurasta. Suurimpaan osaan Hollandin kuvaamista tapauksista liittyy toki ihmisen myötävaikutusta, eikä yllätyksenä tule myöskään se, että monet kirjan eläimistä ovat joko lemmikkejä tai vankeudessa eläviä villieläimiä, joiden luonnossa elävien lajikumppanien kohdalla saalistusvietti ja nälkä veisivät samassa tilanteessa voiton. Silti monissa kirjan ystävyyssuhteissa keskinäisen huolenpidon aste on niin syvää ja pitkäkestoista, että siitä ei olla liikuttumatta.

Hollandin valikoimien tarinoiden yhdistävänä tekijänä toimii se, että eläinten keskinäinen vuorovaikutus tuottaa selvästi havaittavaa mielihyvää ainakin yhdelle siihen osallistuvalle. Arviointia ei ole tehty tieteellisin kriteerein, mutta Hollandin asiantuntemus ja toimittajatausta taannee riittävän luotettavuuden. Tapausten kirjo on laaja ja joukkoon mahtuu niin käärme, joka saaliilla herkuttelun sijaan muuttui pesäpaikaksi ruoaksi tarkoitetulle hamsterille kuin useampi lähes ihmisen lailla kissaa hoivaava apinalaji. Ajallisesti ystävyys voi olla hyvin lyhytkestoista, kuten esimerkiksi metsäpalon yhteen tuoman pienen ilveksen ja kauriinvasan parin tunnin yhteinen hetki kuljetuslaatikossa, mutta toisaalta monissa tapauksissa se kestää läpi eläinten koko elämän ja sen päättyminen syystä tai toisesta aiheuttaa osapuolille selvästi havaittavaa kärsimystä. Aivan ihmisen kaltaisiin tuntemuksiin eläimet eivät kuitenkaan yllä ja monessa tapauksessa kiintymys on enemmän sen seurausta, että eläinten hoitajat ovat luoneet tilanteen, jossa eläin vain luulee hoivaavansa omia poikasiaan. Aina tästä ei kuitenkaan ole kyse ja ehdottomasti parhaan kuvan kirjassa kuvattujen suhteiden monitasoisuudesta saa Libby-kissan ja Cashew-koiran keskinäisestä yhteiselosta, jossa vanhoilla päivillään sokeutunut koira sai kissasta itselleen oppaan.

Yllättävät ystävykset on helppoa ja mukavaa luettavaa. Kirja sisältää paljon tunteisiin vetoavaa kuvitusta ja kuvakirjamaisen ulkoasunsa ansiosta se soveltuu kaiken ikäisille lukijoille. Tekstiosuudet on pidetty suhteellisen lyhyinä, mutta niihin on saatu mahdutettua tarvittava määrä taustatietoa tarinoissa kuvatuista eläimistä. Mitenkään erityisen painavaa sisältöä kirja ei tarjoa, mutta sekä johdantoluku että lopun lähdeluettelo tarjoavat muutaman vinkin siitä, mistä sitä tarvittaessa voi lähteä etsimään. Kirjan ansiota lisää myös se, että Holland on visusti varonut tekemästä eläimistä liian ihmismäisiä ja jaksaa silloin tällöin muistuttaa niiden tunne-elämän rajoitteistakin. Tarjolla siis on viihdyttävää luettavaa, mutta omaa luontosuhdetta kannattaa varoa rakentamasta pelkästään tämän teoksen varaan. (Tuomo L)

1 kommentti:

  1. Kirjassa *Yllättävät ystävykset* ei ollut mitään sellaista mikä olisi aiempia näkemyksiäni eri lajien välisestä ystävyydestä juurikaan horjuttanut. Kirja jopa alkoi raamatunlauseella, tottakai, voi ei :(

    Kirjassa toistuivat usein ne tilanteet joita en itse koe millään tapaa ihastuttavina tai suotavina itse eläimen kannalta. Kirja oli minulle siis pääosin vain surullista luettavaa. Siinä vaiheessa kun eläinten oikeudet alkavat edes jossain määrin totetua, eikä kirjan tarinoiden taustalla olevia ihmisen omia luomuksia kuten eläintarhoja,eläinpuistoja, luonnonpuistoja, delfiinireservaatteja enää ole ja lemmikkien pitoa rajoitetaan ja / tai ajetaan alas, (koska sekin on monen 100% vapauttamista ajavan eo-taistelijan mielestä niille haitallista) niin nuokin sekalajiset ilmiöt toivottavasti katoaa, eikä niitä enää synny. Puhumattakaan ilmastokatastrofista joka ehkä vielä saataisiin jollain tavoin kuriin. Lisääntyvät metsäpalot, tulvat ym kun ovat nekin nykyään useimmiten siis ihmisen aiheuttamia.

    Pelkään kuitenkin että ilmaston ja kuudennen sukupuuton takia nämä sekalajiset tianteet vain lisääntyvät, kun laumoja hajoaa ja eläinten selviytyminen yksilöinäkin alkaa olla vaikeaa. Eli sekin merkitsee vain entistä pahempaa tilannetta koko eläinkunnalle kun ihminen sekaantuu niiden elämään ja niiden omat luonnolliset vaistot ja vietit häviää entisestään.

    Kirjassa oli vain kolme tilannetta villistä luonnosta, yksi niistä ikävä ja huonosti päättynyt leijona Kamunyakin tarina. Jotta lajien välistä ystävyyttä voisin katsoa edes hiukan positiivisemmin, niin niitä olisi pitänyt olla kirjassa ainakin puolet ja kaikki onnellisesti päättyneitä edes jotenkin. Symbioosisuhteet villissä luonnossa ovat tuiki tavallisia mutta se mihin ne siellä liittyy jäi kirjassa vain parin esimerkin tasolle.

    Tämä on epäilemättä sangen myyvä kirja sellaisille lukijoille, jotka tahtovat taas kerran viihdyttää itseään koskettavilla eläintarinoilla. Vain yhdessä kirjan kohdassa yksi kirjan henkilöistä toivoi jotain mielestäni järkevää ollen eläinten puolella ja sanoi: " On kauheaa kun ihmisten toimien seurauksena syntyy näitä orpoja joita on sitten hoidettava näin." Olen samaa mieltä.

    Olen myös sitä mieltä ettei ihmisten tarvitse tästä kirjasta mitään eläinten tunteista oppia, sillä niitä tunteita näkee muutenkin ihan vaan luontoa seuraamalla. En näe oikeaksi sitäkään että meidän ihmistenkään pitäisi toisiammekaan loputtomasti hyväksyä. Se vain ei mene niin, vaikka kuinka toivomme.

    Tämä maailma ei ole taivas eikä uskonnollinen utopia, eikä sitä sekalajisten eläinten tarinoilla eläinten elämää taas kerran vinouttaen myöskään sen kummemmin tai ratkaisevasti paranneta, päinvastoin.

    VastaaPoista